Sometimes i just can't shut the hell up

En haluu täyttää tätä blogia millään epämääräsellä teiniangstilla, joten sanon tän nyt mahollisimman epä-angstisti : Erosin sunnuntaina, ja fiilikset on tosi sekavat. Sunnuntaina se vaan tekstas mulle, ja en ees älynny sitä. Luin vaan sen viestin ja olin sillein: "Ai tää oli nyt sit tässä? No haista vittu sitten". Sunnuntaina illalla kuitenkin aloin miettimään asiaa, ja sisäistin sen jotenkuten. Mulla on se ongelma että sisäistän asiat aina myöhässä, ja sisäistin ton meidän eron täysin vasta tänään. Bussissa se vaan iski muhun: Ei olla enään yhessä. Oon meinannu varmaan kolmesti meidän eron jälkeen tekstata sille että mulla on ikävä sitä, mutta sitten oon taas muistanu etten voi. Mulla on sitä nimittäin ihan oikeesti ikävä - mutta en helvetissä ala itkemään sen perään.