I know you're by my side through it all

Oon taas ollu vähän tyhmä. Tää ilta oli huolella suunniteltu ja olin oottanu tätä koko viikon, ja nyt oon pilannu kaiken. Perkele. Mun tarkotushan oli lähtee vähän bilettämään (eli suomeks ryyppäämään), mutta onnistuinkin saamaan poliiseilta kyydin kotiin jo ennen kun ehdin juomaan. Kuullostaa aika mahdottomalta, mutta ei se mulle mahotonta oo. Olisin niin halunnu päästä viihteelle Janikan ja muitten kanssa. :( Oli ehkä kauheinta ikinä kun se vartija juos perään ja alko kaivelemaan meidän kasseja. :S
Ja vaikka olinkin ihan ite ryssiny hommani., P istu mun vieressä siellä poliisiautossa ja kaupan takahuoneessa siihen asti kun iskä avas mulle oven eikä suostunu päästämään P:tä sisälle. Niin ne tosiystävät tekee.
Sunnuntaina uus yritys.

Nyt toivotaan että mun syysloma sujuu paremmin kuin miten se alkoi. Nolottaa ihan saatanasti. Minua ei enään siinä kaupassa nähdä. Vaikka vartija olikin hyvännäköinen ja mukava, en ikinä anna anteeks sille vitun poliisille kun se alko huutamaan mulle ihan ilman syytä kun sen muistanu mun kotiosotetta. PERKELE! Ronikin lupautu lähtemään mun kanssa joku päivä vähän bilettämään, koska ei päässy tänään. Vaikka eihän se tosin mistään paitsi jääny. Mulla on aika pahat niksot muuten tällä hetkellä. Kiinnostiko? :D

Siitä nimeltämainitsemattomasta tytöstä en jaksa enään jauhaa. Ei sillä etteikö mulla enään ois tuntemuksia sitä kohtaan, vaan koska oon huomannu että en vaan yksinkertasesti saa mitään aikaseks sen suhteen. Kylläpäs on taas masentava postaus. No ei se haittaa. Mun usko rakkauteen alkaa olla menetetty muutenkin. Kaikki on vaan niin perseellään. No mutta ehkä mä jotenkin pääsen yli tästäkin pikku angstista jota nyt täällä kylvän.